Arkkitehtikilta

Arkkitehtuurin laitoksen tulevista väistötiloista keskusteltiin tänään laitoksen opetushenkilökunnan, killan edustajien sekä yliopiston ja korkeakoulun edustajien kesken. Kokouksessa päätettiin jatkaa Otaniemen sijoitusvaihtoehtojen yksityiskohtaisempaa selvittelyä. Kilpaileva vaihtoehto, eli väliaikainen sijoittautuminen Arabiaan, ei saanut kannatusta laitoksen henkilökunnalta ja opiskelijoilta. Lopullinen päätös tiloista pitää tehdä mahdollisimman varhain kevään aikana. Arkkitehtuurin laitos tulee siis näillä näkymin sijaitsemaan Otaniemessä peruskorjauksen ja uuden rakennuksen rakennustöiden ajan.

Arkkitehtuurin laitoksen remontti on osa päärakennuksen peruskorjausta. Laitos muuttaa pois päärakennuksessa sijaitsevista tiloista kesän aikana ja remontti alkaa heti syksyn alussa: syksynä opiskelu siis alkaa eri tiloissa. Väistötiloissa vietetään 3-5 vuotta, minkä jälkeen muutetaan Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusiin yhteisiin tiloihin. Yhteisen uuden rakennuksen suunnittelukilpailua valmistellaan parhaillaan ja kilpailu alkaa kevään aikana. Virallisen aikataulun mukaan uuden rakennuksen pitäisi valmistua 2015.

Arkkitehtuurin laitoksen nykyisten tilojen käytöstä päätetään kevään aikana. Päärakennukseen on tarkoitus keskittää Aallon kandiopetus 2013 alkaen. Aalto ARTSin kandiopetuksen on tarkoitus siirtyä asteittain Otaniemeen 2014 alkaen. Aallon johto toivoo, että myös muotoilu, taide ja arkkitehtuuri näkyvät jatkossa päärakennuksella muiden alojen rinnalla. Todennäköisin vaihtoehto nykyisten tilojemme tulevalle käytölle on Aalto ARTSin yhteinen opetus.

Arkkitehtikilta piti 15.12 klo 13.00 opiskelijakokouksen. Tuloksena syntyi seuraavaa:

Arkkitehtikillan kannanotto Arkkitehtuurin laitoksen väistötiloihin

Arkkitehtuurin laitoksen TKK:n päärakennuksessa sijaitsevat tilat menevät remonttiin syksyn 2012 aikana. Laitoksen on tarkoitus siirtyä väliaikaisiin tiloihin, joissa toimitaan siihen asti, että Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uudet tilat valmistuvat Otaniemeen. Aikataulun mukaan uuden rakennuksen pitäisi valmistua 2015, mutta aikataulua on yleisesti pidetty haasteellisena. Arkkitehtuurin laitos tulee siis viettämään väliaikaisissa tiloissa 3-5 vuotta, joten väistötilaratkaisun n on mahdollistettava laitoksen täysimääräinen toiminta ja oltava opiskelijoiden ja henkilökunnan kannalta sosiaalisesti kestävä.

Väistötiloiksi on esitetty kolmea mallia: siirtymistä päärakennuksella Maanmittauslaitoksen tiloihin, siirtymistä kokonaisuudessaan Arabiasta vuokrattavaan liikerakennukseen tai hajasijoittumista Otaniemen eri tiloihin. Väistötiloihin siirtyminen tulee hankalaan vaiheeseen. Vuodenvaihteessa arkkitehtuurin laitos aloittaa osana Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulua ja yhteistyö insinöörialojen kanssa on kehittymässä vahvasti. Uusien yhteistyömuotojen lisäksi päätöstä tehdessä tulee huomioida laitoksen todelliset tilantarpeet ja opiskelijoiden hyvinvointi.

Voiko Arabiasta saada riittävät tilat?

Arkkitehtuurin laitoksella on tällä hetkellä toimintaansa varten 5609 kerrosneliötä kahdessa rakennuksessa. Lisäksi molemmissa rakennuksissa on välttämättömiä aula- ja aputiloja, jolloin Arkkitehtuurin laitoksen yhteenlaskettu tilantarve on noin 8000 kerrosneliömetriä. Arabian liikerakennuksesta on saatavilla järjestelyin enimmillään 5000 kerrosneliömetriä. Arkkitehtuurin laitoksen koko toimintaa ei siis ole mahdollista siirtää Arabiasta vuokrattaviin uusiin tiloihin. Vaihtoehdoiksi jäisi Arkkitehtipajan säilyttäminen Otaniemessä tai puuttuvan tilakapasiteetin mahduttaminen nykyisiin Taideteollisen korkeakoulun tiloihin. Arkkitehtuurin laitoksen jakaminen Arabiaan ja Otaniemeen olisi opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta katastrofaalista. Matka Otaniemen ja Arabian välillä kestää ruuhka-aikoina lähes tunnin ja viikonloppuisin suoraa bussiyhteyttä ei ole. Arkkitehtuurin laitoksen opiskelijat keskittyvät samanaikaisesti useaan eri projektiin ja kandivaiheessa lähes päivittäin työskennellään sekä pajalla että piirustussaleissa. Käytännössä tämä tarkoittaisi usean tunnin päivittäisiä bussimatkoja ennestään kuormittuneille arkkitehtiopiskelijoille. Ongelma ei ole ratkaistavissa lukujärjestyksen suunnittelulla: valtaosa työstä tehdään lukujärjestyksen ulkopuolella ja kolmanteen vuosikurssin mennessä lähes kukaan ei opiskele mallilukujärjestyksen tahdissa.

Käsillä tekeminen ja erilaisten materiaalien kokeilu ovat keskeisessä osassa kaikkea arkkitehtuurin opiskelua. Kansainvälistä mainetta niittäneen Wood program –ohjelman periaatteena on ”learning by doing” – käytännön harjoitustöissä kokeillaan luennoilta hankittua teoreettista pohjaa. Nykyisellään arkkitehtuurin laitoksella on käytössä noin 250m² puu- ja metallityötiloja sekä noin 300m² kokoonpanotilaa, joka on opiskelijoiden käytössä ympäri vuorokauden. Puu- ja metallityötilojen käyttöhuiput osuvat opetusperiodien loppuun, kuten myös Taideteollisessa korkeakoulussa. Kokoonpanotilan käyttöaste on korkea koko lukuvuoden ajan – osa kursseista joudutaan jaksottamaan vuodelle kokoonpanotilan kapasiteetin mukaan. Taideteollisen korkeakoulun pajatilat ovat jatkuvassa käytössä: muotoilun laitoksen paja on jo nyt kapasiteettinsä ylärajoilla ja mediakeskus Lumeen paja on varattu lähes päivittäin. Kummankaan tilan lähellä ei ole vapaata kokoonpanotilaa arkkitehtiopiskelijoiden tarpeisiin.

Opiskelijoiden hyvinvointi vaarantuu

Opiskelupaikan sijainti vaikuttaa merkittävästi opiskelijan arkeen. Pitkät matkat opiskelupaikkaan pidentävät ennestään pitkiä päiviä. Kandivaiheessa opiskelijat viettävät eniten aikaa laitoksella ja vastaavasti valtaosa osa kandivaiheen opiskelijoista asuu opiskelija-asunnossa. Pitkäaikaista tilapäisratkaisua on perusteltu sillä, että opiskelijat voivat hakeutua asumaan opiskelupaikan lähelle. Käytännössä tämä on hankalaa: pääkaupunkiseudun opiskelija-asuntojonot ovat historiallisen pitkät. Lähes kaikissa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (HOAS) Arabian lähellä sijaitsevissa kohteissa asuntojen saatavuus on haastava. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) opiskelija-asuntotarjonta painottuu Otaniemeen ja sen lähialueille. Arabian lähellä sijaitsevia opiskelija-asuntoja ei yksinkertaisesti riitä nykyisillekään halukkaille. Toinen vaihtoehto olisi asunnon etsiminen vapailta markkinoilta. Pääkaupunkiseudun nykyisellä hintatasolla asunnon vuokraaminen yksityiseltä vuokranantajalta käytännössä edellyttää työssäkäyntiä. Arkkitehtuurin laitoksen siirtäminen kauemmas AYY:n opiskelija-asuntotarjonnasta lisäisi opiskelun kuormittavuutta ja lisäisi opiskelijoiden osa-aikaista työssäkäyntiä.

Insinööriyhteistyö katkolla

Arkkitehtuurin laitoksella on paljon yhteyksiä tekniikan aloihin ja niitä kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun peruskurssien opiskelijoista jopa puolet tulee muualta kuin Arkkitehtuurin laitokselta. Järjestettäisiinpä opetus joko Arabiassa tai Otaniemessä, puolet opiskelijoista joutuisi matkaamaan opetuspaikkojen väliä. Arkkitehtuurin laitoksen ja Insinööritieteiden korkeakoulun uusia yhteistyömahdollisuuksia on tänä syksynä hahmoteltu varadekaani Juha Paavolan johdolla. Tuloksena oli monta konkreettista kehitysehdotusta ja yhteistyömallia, mutta nämä hankkeet eivät toteudu, mikäli opiskelijoita erottaa lähes tunnin mittainen bussimatka. Insinööriyhteistyön kehittämistyö menee hukkaan, jos Arkkitehtuurin laitos siirtyy väistötiloihin Arabiaan. Aitoa poikkitieteellisyyttä ei synny ilman opiskelijoiden välistä kanssakäyntiä. Arkkitehtiopiskelijat ovat viime vuosien aikana lähentyneet muita tekniikan opiskelijoita. Tärkeä rooli tässä on ollut yhteisillä tapahtumilla ja AYY:n Otaniemessä sijaitsevilla kokoontumistiloilla. Arabiaan muuttaminen syrjäyttäisi arkkitehtiopiskelijat teekkariyhteisöstä. Arkkitehtuurilla on ainutlaatuinen rooli tekniikan ja taiteen välimaastossa. Tämän roolin kautta arkkitehtiopiskelijat voivat edesauttaa poikkitieteellisen Aalto-kulttuurin syntymisessä, kun muut Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijat muuttavat Otaniemeen, mutta vain mikäli yhteys teknisiin aloihin säilyy. Malttamalla voidaan saada sekä että, ei ainoastaan joko tai. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun identiteetin syntyminen ja yhteisen opetuksen kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita, mutta niitä ei pidä luoda olemassa olevien yhteyksien kustannuksella.

Aallon tulevaisuus on Otaniemessä

Arkkitehtuurin laitoksella on hiljattain peruskorjattu pajarakennus Otaniemessä, johon on pajatilojen lisäksi mahdollista sijoittaa atk-luokat. Muita Arkkitehtuurin laitokselle soveltuvia tiloja on esimerkiksi päärakennuksessa maanmittauksen laitoksella sekä Raili ja Reima Pietilän suunnittelemassa Dipolissa. Arkkitehtuurin laitoksen sijoittumista useaan tilaan Otaniemessä ei pidä nähdä uhkana, vaan mahdollisuutena uusien yhteistyömahdollisuuksien ja kontaktien solmimiseen. Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta maailman huipulle taiteen, tekniikan ja talouden alalla 2020 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja se vaatii yhteisön vahvaa sitoutumista, käytäntöjen kyseenalaistamista ja runsaasti työtä. Tavoite ei kuitenkaan tule toteutumaan hylkäämällä olemassa olevat ja kehittyvät vahvuutemme eikä laiminlyömällä opiskelijoiden hyvinvointia.

Joulukuun alku häämöttää, päivät hämärtyvät ja viikonloput pimenevät. On siis juhlakauden alku! Siinä, missä innokkaimmat meistä alkavat pian availemaan Wähäjoulu-kalenterinsa luukkuja, on meidän muidenkin hyvä uhrata hetki aikaa sille, miten AK oikein juhlii ja miksi.

Jos olet vastikään aloittanut opintosi a-laitoksella, saatat ehkä kuvitella, että hieman yli satavuotiaalla killalla on kosolti perinteitä noudatettavana, tai vähintäänkin, että nykyiset tapahtumat etiketteineen on kiveen hakattu noin Kristuksen teinivuosina? No, ei aivan. Vanhemmat killan toimintaa todistaneet tietävät kyllä, että virityksiä tulee ja menee, ja että ne parhaimmatkin perinteet saattavat unhoittua vain, jotta ne voidaan muutamien (kymmenien) vuosien kuluttua kaivaa haudastaan.

Mikä sitten on perinteistä? Wähäjoulua on juhlittu jo kymmeniä vuosia - tosin killan vuosijuhlia juhlittiin alun alkaen keväisin Wähäjoulun toimittaessa nimensä mukaan pikkujoulun virkaa. Wähäjoulun pukukoodi sen sijaan on vaihdellut kovastikin: frakkipakosta villapaitameininkiin - mitä nyt ajan henki on kulloinkin edellyttänyt. Viimeiset kymmenisen vuotta Wähistä on juhlittu frakein ja iltapuvuin, joskin muita kiltoja vapaamalla tyylillä so. etiketillä. Sen sijaan laulaminen (toisin kuin vaatteiden päälle pukeminen...) ei ole aina ollut itsestään selvä osuus Wähistä - vielä viitisen vuotta sitten Wähiksessä ruokailun ja rupattelun katkaisivat vain puheet, mutta nykyään arkistojen kätköistä kaivetut juhlaan soveltuvat arkkariveisut on hyväksytty osaksi illan kulkua. Vaatteista on sitten Perinteisesti päästy eroon Yrjönkadun uimahallissa järjestetyllä aamuöisellä silliksellä, joka perinteenä lienee vanha tai ainakin ainutlaatuisen erikoinen.

Puheita ja esityksiä Wähikseen on epäilemättä sisältynyt aina, mutta historian hämärissä Wähäjouluihin tuotettiin aina Arkkinihilisti - painotuote jostain Pahkasian ja Kulttuurivihkojen välimaastosta. Arkkinihilisti teki paluun Wähäjouluun pari vuotta sitten pöytiin jaettavana a4-mallisena läystäkkeenä, mutta vain lähitulevaisuus kertoo, kuinka kauan Arkkinihilisti jaksaa tällä kertaa naurattaa. AK sai myös omat ansiomerkkinsä vuonna 2008 ja siitä lähtien Wähäjoulussa on muistettu aktiivisia kiltalaisia tai kiltamielisiä pienin AK-merkein. Opettajakuntaakaan ei ole Wähäjoulussa unohdettu: opiskelijoiden äänestämä Vuoden Opettaja palkitaan Wähäjoulussa hm.. jännittävällä pystillä, joka on kiertänyt ansioituneilla opettajilla vuodesta 2000.

Pähkinänkuoressa: Wähäjoulu on kerännyt kylkeensä perinteen jos toisenkin, mutta on enemmän sääntö kuin poikkeus, että jotakin perinnettä pyritään vuosittain rikkomaan tai muokkaamaan. Puhe naiselle lienee vuodesta toiseen yllättävimpiä ohjelmanumeroitamme - luepa lisää vaikka historiikista (niitä saa kirjastosta).

Ehkä tärkeintä arkkitehtikillan perinteistä on se, ettei kukaan voi aloittaa lausetta: "Meillä arkkitehtikillassa on aina..." tai: "Arkkitehtikilta on aina ollut/tehnyt/juhlinut..." Arkkitehtikillasta kukin opiskelijapolvi on rakentanut omannäköisensä juhlaperinteineen kaikkineen - ja mielestäni siksi AK:n meininki on juuri niin hyvä kuin se on.

Hyviä juhlia!

Uudet toimijat on nyt valittu!

Puheenjohtaja Lauri Lehtoruusu, Rahastonhoitaja Maija Gulin ja Sihteeri Linnea Löytönen.

Opintovastaava Jere Pääkkönen, Tiedottaja Timo Paananen, Hyvinteroitettu kynä Iris Andersson, I&E Anja Karhula ja Santeri Nuotio, Fuksikapteeni Rafael Linnankoski, Muukalaislegioonan kapteeni Jutta Palomäki, Yrityssuhdevastaava Jussi Virta, Kulttuurivastaava HJ Tamminen, Majava Saana Rossi

Toimihenkilöt

Fuksikapteenin adjutantti Meri Viikinkoski, Ympäristövastaava Iines Karhulahti, Dokumentoija Eeva Henriksson, Nettisivutoimihenkilö Tuukka Norri, Kiltisvastaavat Petter Eklund ja Toni Lahti, Liikuntavastaava Lotta Skogström, Suomi-excu-vastaavat Liina Lindberg ja Maija Parviainen, Huvitoimikunta Niilo Tenkanen, Meri Viikinkoski, Saana Rossi, Lotta Skogström, Iida Fraser, Frans Saraste, Anna Kontuniemi, Lukkaritoimikunnan uusi jäsen: Niilo Tenkanen, Maik - ehdokkaat etsitään, annettiin raadille valta päättää Maik-edustajat kokouksessa, Vanhat jäärät Veera Tolvanen ja Noora Lehtovaara.

Onnea uusille toimijoille!

Onnea AK! Vaalitulokset julkaistiin eilen ja ne näyttävät meidän kannalta hyvältä: Noora Lehtovaara (87 ääntä) ja Lauri Lehtoruusu (53 ääntä) pääsivät suurella äänisaaliilla AYY:n edustajistoon! Myös Satu Niemi (32 ääntä) ja Pipsa Penttinen (28 ääntä) keräsivät hyvin ääniä. Kiitokset ja onnentoivotukset kaikille urheille ehdokkaille!

Säilytimme 2 edustajistopaikkaa, Luova liitto säilytti 5 paikkaa, ja kiltapohjaiset teekkarirenkaat kasvattivat paikkalukuaan kolmella (nyt 26). Taikkilaiset saivat yhden lisäpaikan ja heiltä nyt siis 6 edustajaa!

Iso kiitos kaikille äänestäneille! - Vaikka AK onkin pieni, pippuriutemme toi äänikuningattaren tittelin jo toistamiseen meille!